Mastodon

Mar 28, 2025

Some-standardit avautuvat Some-kanavat. Lukujen vertailu on kiinnostavaa, Kenneth Falck toteaa. undefined @ Maailmassa on tällä hetkellä kaksi suurta hajautettua sosiaalista mediaa. Niistä vanhempi on Mastodon, joka julkaistiin kahdeksan vuotta sitten. Se on kerännyt vuosien saatossa 15 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, joista vajaa miljoona käyttää palvelua kuukausittain. Tuoreempi haastaja on Bluesky, jota käyttää arviolta 10–20 miljoonaa käyttäjää kuukausittain. Bluesky on siis kerännyt vuoden aikana moninkertaisesti aktiivisia käyttäjiä Mastodoniin nähden. Lukujen vertailu on kiinnostavaa sen takia, että Mastodon ja Bluesky perustuvat kahteen kilpailevaan teknologiaan. Mastodonin taustalla on W3C-standardi nimeltään Activitypub. Se määrittelee, miten Mastodon-palvelimet keskustelevat keskenään. Kuka tahansa voi perustaa oman Mastodon-palvelimen ja kytkeytyä hajautettuun verkostoon. Bluesky on kehittänyt oman kilpailevan ATProto-standardin (Authenticated Transfer Protocol). Sen on tarkoitus skaalautua Activitypubia paremmin miljoonien käyttäjien verkostoon, jossa algoritmit nostavat esiin käyttäjien tuottamaa sisältöä globaalisti. Mastodonissa ei ole tällaisia algoritmeja lainkaan eikä yksittäisellä Mastodon-palvelimella ole näkyvyyttä koko verkoston sisältöön kerralla. Mastodonissa on epäilemättä paljon kiinnostavaa sisältöä, mutta sitä on vaikea löytää. Mastodonille uskollinen käyttäjäkunta korostaa usein, että he eivät algoritmeja kaipaakaan. Käyttäjäkokemuksen on tarkoitus perustua pelkästään aikajanaan, johon julkaisut ilmestyvät aikajärjestyksessä. Käyttäjä saa itse valita, keitä seuraa, ja näkee sitten kaikki heidän julkaisunsa. Itse en ole kuitenkaan tavallisena käyttäjänä oikein saanut otetta Mastodonista. Verkostossa on epäilemättä paljon kiinnostavaa sisältöä, mutta sitä on vaikea löytää löytää sieltä. Pitäisi käyttää paljon aikaa ja vaivaa siihen, että etsii riittävästi kiinnostavia seurattavia tyyppejä. Sen jälkeen omaa syötettä pitäisi koko ajan hienosäätää, jotta tylsäksi osoittautuneet tyypit saisi siivottua pois ja jostain löytyisi taas uusia kiinnostavia tilalle. Näistä syistä johtuen Bluesky on osoittautunut ainakin minun osaltani Mastodonia kiinnostavammaksi palveluksi, ja ATProto vaikuttaa tulevaisuuden kannalta relevantimmalta protokollalta kuin Activitypub. Blueskyn algoritmeja ei ehkä ole vielä hiottu täydellisiksi, mutta tekniikka mahdollistaa niiden olemassaolon ja jatkokehittämisen. Täytyy kuitenkin todeta, että Bluesky ei ole vielä tällä hetkellä niin hajautettu kuin mitä ATProto teoriassa mahdollistaisi. Siinä missä Mastodon-palvelimia on tuhansittain ympäri maailmaa, Blueskyn käyttö on toistaiseksi keskittynyt yhdelle viralliselle palvelimelle. LUE MYÖS Blueskyn hajauttamista viivästyttää se, että federaatio on ollut vuoden ajan rajatussa testausvaiheessa. Yksittäiset käyttäjät voivat ajaa omia pds-palvelimia (Personal Data Server), joilta julkaistu sisältö tulee näkyviin viralliseen Bluesky-palveluun. Omalla palvelimella saa kuitenkin olla korkeintaan kymmenen käyttäjää, ja se voi julkaista rajatun määrän julkaisuja päivän aikana. Omilla pds-palvelimilla ei ole myöskään mitään käyttöliittymää. Niitä käytetään virallisen bsky.app-palvelun tai kännykkäsovellusten kautta. Sisäänkirjautuessa syötetään oman pds-palvelimen osoite, ja sen jälkeen pääsee kirjautumaan sisään sellaisella käyttäjätunnuksella, jonka on itse luonut omalle pds-palvelimelleen. Blueskyn ja ATProton arvolupaus on, että sosiaalisen median käyttäjien identiteetit ovat helposti siirrettävissä palvelusta toiseen. Kaikki nämä rajoitukset tarkoittavat, että mitään isompaa ATProto-pohjaista palvelua ei ole vielä mahdollista rakentaa. Aiheesta kiinnostuneet hakkerit voivat kuitenkin halutessaan pyörittää omia pds-palvelimiaan lataamalla lähdekoodin Githubista. Yritykset ja yhteisötkin voivat periaatteessa ajaa omia palvelimiaan, jos haluavat ylläpitää some-presenssiään omille verkkotunnuksilleen brändättynä. Pidemmän ajan kuluessa Blueskyn ja ATProton arvolupaus on, että sosiaalisen median käyttäjien identiteetit ovat helposti siirrettävissä palvelusta toiseen. Ne eivät enää jää "nalkkiin" yhteen palveluun, kuten Twitter-käyttäjille kävi sen muuttuessa X:ksi. Vastaavassa tilanteessa käyttäjät voisivat siirtyä johonkin toiseen palveluun kadottamatta olemassa olevia verkostojaan ja seuraajiaan. Kenneth Falck Lue seuraavaksi: